Oi Kuusipuu!

Jokin aikaa sitten törmäsin facebookin ihmeellisessä maailmassa linkkiin, jossa oli joulukuusi tehtynä joulupalloista. Esittelin idean kämppikselleni, joka ihastui ideaan ja tapansa mukaisesti heti lähti jalostamaan ideaa.

Tiimarin konkurssi myynnistä lähti kävelemään kolme purkkia joulupalloja, kaksi kultaisia ja yksi vihreitä. 20 metriä kuparilankaa, pahvia, koristekiviä ja lasivaasi.

lasivaasin pohjalle laitettiin pahviympyrä, johon laitettiin keskelle reikä, tähän reikään tuettiin puurima, mikä toimi koko kuusen rankana. Ennen ja jälkeen alimmaista pahvikiekkoa tuli koriste hiekkaa. Kanneksi vaasiin tuli myös sopiva pahvikeikko kaksinkappalein. Toinen joka oli juuri ja juuri sopiva vaasiin ja toinen joka oli isompi, tukena alimmalle kerrokselle palloja. Molempiin tehtiin myöskin reijät puurimalle.

Tässä näkee miten kuusi on muodostettu. Kuparilankaa on pujetettu joulupallojen lenkin läpi, kiristetty että pallo pysyy sivuasennossa pelkän kuparilangan varassa, ja kuparilangat pitää paikallaan pahvista ja maalarinteipistä tehdyt 'tupet', jotka tukee myös joka kerrosta.

Kahteen alimpaan tuli kahdeksan palloa, sitten se väheni yhdellä kolme kerrosta ja viimeisessä on vain kolme palloa.

Kuusi tuli valmiiksi mutta kuparilangat näkyivät rumasti läpi. Idea tuli laittaa sinne hopeista köynnöstä. Kaupoilla kämppikseni hiukan innostui ja tuli mukaan myös hopeahelmi lankaa ja hänen äidiltään lainaan patteritoimiset valot. Ja tietenkin tähti latvaan.

Tässä tämä kaunotar sitten on:

pientä detalia palloista, niiden välliin pujotetusta hopealangasta ja helminauhasta. Plussana kuva Bloggaajasta heijastuksena joulupallossa.

Tässä näkyy pienenä raintuna alimmainen pahvi

Aikaansaannoksia: katsaus menneisyyteen -nyt hiukan hävettää

Tässä kaappien kätköistä erillaisia säärystimiä ja 'korvapipoja', joita olen tehnyt kauan aikaa sitten. Olen kyllä omallaan ylpeä tuosta korvapipo mallista, jonka ihan itse suunnittelin aikoinaan. Neljä oikein ja neljä nurin pyöröpuikoilla putkilo, päättely ja ompelu yhteen.

Värikäs pipo ja siniset säärystimet on käyneet pesukoneessa ja sen vuoksi huovuttuneet. Mutta se olisi oikeastaan onnekas sattuma, ovat nyt todella lämpimät ja viima ei tule läpi.

Aikaansaannoksia: katsaus menneisyyteen osa2: Puro

 Nyt tulee todella sekalaisia fiiliksiä sisältävä paljastus. Mutta aloitetaan ylpeyden aiheista.

Ensi rakkauteni lankamaailmassa: Puro. Sitä ei enää valmisteta, mikä on ollut sydänsurun aiheena muutamasti kaupoilla käydessä. Mutta yllä on kuva pitsibaskerista, jonka tein viime talvena itselleni.

Tuon alla on murheenkryyni ja neuletyö, jonka valmistumista epäili niin minä kuin ympäröivä yhteiskunta. Syy siihen on että koirani rakastaa lankakeriä, kuten emäntänsä. Eli lanka oli milloin millä mutkalla, silmukat karkaili, mikä on todella ihastuttavaa pitsikuviossa. Pitsikuvio on identtinen baskerin kuvioon, tein ne pariksi toisilleen, eri värisistä puroista.

 Tässä on ikivanha ja ensimmäinen puro työni. Pipo ja kaulaliina. Ohjetta ei ole, muuta kuin omasta päästä. pipo 4n,4o joustinneuletta, ja tehty pyöröpuikolla putkilo ja ommeltu kiinni ylhäältä, että saadaan aikaiseksi 'korvapipo'. Kaulaliina on 3o,3n taas. Kukan ja lehdet on virkannut kämppikseni, tuolloin en vielä osannut virkata.

Tässä on lisää muutamia pitsibaskereita mitä on tehty samalla ohjeella kuin yllä oleva. Kuvassa on itseasiassa oma baskerini, mikä on myös yllä. Musta pörrölanka oli vaikein tehdä, mustasta ei näe mitään ja pörröt vielä päälle. Varmaan on miljoona ja kaksi virhettä mutta onneksi sitä ei näe. Oranssiin on käytetty kuparista kimalle lankaa oranssin puron lisäksi. Baskerin saaja itse lisäsi paljetit vielä päälle.

Alla on säärystimet myös purolankaa. tehty korinpohja idealla ruutuja. Pyynnöstä niistä tehtiin isot ja lämpimät.

Sitten on häpeän pilkku. vuodesta 2010/2009 saakka kesken ollut villapaita. Siitä puuttuu enää kokoaminen ja kaulus. Katsoo kauan vielä menee aikaa ennen kuin tulee valmiiksi. Ohje on siis Novitan lehdestä syksyllä 2009. Muuten ei tietääkseni nurkissa loju kesken eräisiä töitä, vain yksi työnalla oleva lapanen ;)

Aikaansaannoksia: katsaus menneisyyteen osa 1

 Tässä on käsitöitten satoa, ensimmäinen on kesältä kun olin kesätyöntekijänä rippikoulussa. Tuli tehtyä Harry Potter- henkinen pikkukassi. Pastori vitsaili että tuo on nuorisotyöntekijän dementtia-kassin esiaste. Kassi kuulemma kasvaa ja evoluutiossa kehittyy hitaasti kohti sellaista kahvipaketeista tehtyä isoa koria.

Huvittavaahan tässä on että oikeastaan haluaisin oppia punomaan niistä kaikkea kivaa :D

Tässä sitten alkaa neulostöitä viimeajoilta ja hiukan kauempaa

Pitkät sukat, jotka tein itselleni 7veikan polkka langasta. Sääri osuus on kaksi oikein ja kaksi nurin, muuten tehty ihan perussukat.

Tässä on jämälangasta tehdyt lapaset peukalokiilalla. Elikkäs tämän mullisaukon ekat itse tekemät lapaset!

Tässä on sukat jotka tein kämppikselle hänen pyynnöstään. Elämäni toiset villasukat siis alusta loppuun saakka. Tosi kiva oli huomata, että käsiala pitkistä sukista näihin on muuttunut kireämmäksi ja todella tasaiseksi.

Näpertelyä: puikoin

Kaikki muutkin, niin päätin sitten minäkin.

Olen vuosia ollut on/off suhteessa neulomiseen. Viiden vuoden takaa on vanhin työ, joka on vielä kesken. Nyt on tullut vuoden aikana sitten kunnostauduttua. Mutta viimeisen kuukauden aikana työn tahti vain kiristynyt.

Suhde neulomiseen minulla on ollut todella hatara. Ala-asteella lähes traumaattinen kun villa aiheutti allergiaa, äiti tekikin loppuun kaikki neule työt tuolloin, jopa yläasteella teki villasukat puolestani loppuun.

Mutta kavereistani, joka on ollut aina suurin idolini tässä  innoitti minutkin nappaamaan puikot oikein tarmolla käteen. Myös siirryttyäni korkeakoulu elämään on ollut luennoilla paljon aikaa tehdä kaikkea kivaa ja opittua paljon uutta.