torstai 3. toukokuuta 2012

Minä, Mullisaukko

Tapetaan tapettiin taas yksi lapsuuden trauma. Isäpuoli kutsui rakkaudella kaikkia pieniä sukulaislapsia aina Mullisaukoiksi. Eli minuakin. Koskaan en ole tästä nimityksestä pitänyt. Aina kun olen ymmärtänyt tavutuksen pieleen: MullisAukko eikä MulliSaukko kuten kuuluu.

Mullisaukko nimityshän on hakkumanimi mutta tämä on kansallis eeppoksestamme Seitsemästä veljeksestä tuttu. Mikä tarkoittaa pientä saukkoa, saukon poikasta. Loppujen lopuksi erittäin söpö asia. Kun miettii missä tuli lapsuuden kesät vietettyä, eli mökin järvessä, oli lempinimi aivan osuvakin.

Nyt ajan kuluttua ja kullattua muistot, voin ottaa viimein liikanimeni hymyillen ja ylpeänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti